Y-tunnus

Y-tunnus tunnettiin aiemmin nimellä ALV (arvonlisävero) – tunnus tai LY tunnus. Puhuttiin myös LVV (liikevaihtovero) tunnuksesta. Nykyään on käytössä vain yksi tunnus Y-tunnus ja aiemmat LY tunnukset on muutettu Y-tunnuksiksi. Aiemmin oli käytössä termi kaupparekisteritunnus ja säätiötunnus. Nekin ovat nyt kaikki Y-tunnuksen alla.

Y-tunnuksen saa kun jättää yrityksen perustamisilmoituksen. Tunnuksen saa yleensä odottaessa samalla käynnillä kun vie paperit Patentti- ja Rekisterihallitukseen. Sillä edellytyksellä tietenkin, että tietokoneet sinä päivänä toimivat ja yhteys keskusrekisteriin on olemassa.

Y-tunnus siis yksilöi yrityksen tai yhteisön. Se on siis tavallaan henkilötunnus yritykselle. Y-tunnusta tarvitaan yritysten välisessä liiketoiminnassa. Y-tunnuksen omistaja voi ostaa toiselta yritykseltä tavaroita tai palveluja ilman arvonlisäveroa. Jos arvonlisäveroa on maksettu, niin sen voi vähentää omien myyntien alveista. Vastaavasti kaikesta myynnistä, jota ei tehdä Y-tunnuksen omaavalle yritykselle tai yhteisölle, pitää tilittää arvonlisävero verottajalle.

Arvonlisäveron tilitykset tehdään kuukausittain. Verottajalta voi myös anoa pidempiä tilitysaikoja, kolme kuukautta tai puoli vuotta. Lisäksi on käytössä niin kutsuttu arvonlisäveron alarajahuojennus. Tämä tarkoittaa, että jos vuoden liikevaihto on 8500 ja 22 500 euron välillä voit saada palautusta arvonlisäverosta. Jos tilikausi on pidempi tai lyhempi kuin yksi vuosi, niin rajat muuttuvat vastaavasti. Eri pituinen tilikausi tulee kyseeseen yrityksen ensimmäisenä tilikautena.

Y-tunnus on yleensä edellytys sille, että voit tarjota palveluksia yrityksille. Y-tunnus kun takaa sen, että palvelun tarjoajan kanssa ei synny työsuhdetta. Jos esimerkiksi haluat pestä firmojen ikkunoita, niin tuskin kukaan haluaa tehdä kanssasi päivän parin mittaista työsuhdetta. Byrokratian ja työnantajan sivukulujen lisäksi on pelkona se että palvelusta voisi syntyä hankalasti purettava työsuhde.

Vaikka tekisit jollekin töitä Y-tunnuksen alaisuudessa, niin se ei tietenkään takaa sitä, etteikö verottaja voi katsoa työtäsi yrittämisen sijasta tavalliseksi palkkatyöksi. Tämä riski on silloin, kun tarjoat työpanostasi vain yhdelle yritykselle. Jos vielä toimintasi ei edellytä erityisiä työkaluja/laitteita tai olet ollut juuri ennen yrityksen perustamista asiakasyrityksesi palveluksessa, niin riski joutua takaisin henkilöverotuksen piiriin on suuri.